Pikaiset kotiinpaluu-uutiset!

Olemme palanneet hetkeksi taas kotiin. Olemme vielä tämän viikon lopulla menossa uudelleen mökille, mutta tulimme tarkastamaan välillä tilanteen kotona. Säät eivät meitä juurikaan mökillä suosineet, mutta se ei tietysti estänyt Pontusta nauttimasta luonnonhelmasta, paitsi jos satoi... Silloin ulos ei oman arvonsa tuntevilla koirilla ole asiaa. Käydään vain nuuhkaisemassa oven raosta ja korkeintaan tullaan ovesta sen verran ulos, että kuivalla matolla istuen voidaan katsella kun emäntä tai isäntä tyhmänä vaeltelee märällä nurmella. Vain jos ne poistuvat katseen ulottumattomiin ja/tai liian kauas, silloin on pakko lähteä kastelemaan tassut ja ajamaan karanneet taas kuiville eli tupaan.

Muutama lämpöinen päiväkin meitä hemmoitteli, silloin suuntasimme kaikki kirjojen ja vilttien kanssa rantaan, ja Pontus tietysti heti perässä.

Saimme houkuteltua P.n uimaankin kerran. Aiemmin P on kammonnut vettä, mutta viime kesänä saimme kaverin veteen ja uimaan ihan itsekseen. Ennen veteen houkuttelemiseen eivät olleet auttaneet makkarat eivätkä ihanat tyttökoiratkaan, mutta viime kesänä sitten meidän runosieluinen karvakaveri keksi rantahietikon liplatuksessa lepäävät ihanat, kimmeltävät pikkukivet, joita se lähti pelastamaan! No, me houkuttelimme sitten kaveria aina syvemmälle ja syvemmälle ensin heittelemällä kiviä ja keppejä kauemmas ja kauemmas, kunnes heittelimme niin kauas, että P:n oli lähdettävä niitä ihan uimalla hakemaan! Ja kovasti kehuimme poikaa!!! Uinnin jälkeen kuuluu kirmata pitkin pihaa sekoboltsina laidasta laitaan. Silloin riehutaan ihan vaan itsekseen, mutta muuten pihahepulointiin tarvitaan jonkin lempilelu, tässä rieputteluvuorossa Pupu!

Kaiken kaikkiaan mökkeilyloma oli niin ihanaa, että olemme lähdössä vielä takaisin! Sitten voisi olla taas jotain uutta tarinaa, mm. pieni kertomus koiratapaamisesta...

Pikaiset uutiset!

Olemme lähempänä loman päämäärää eli mökkielämää! Saavuimme eilen "mukilaan" eli mumin ja ukin luo ja huomenna matkaamme sitten mökille, jee! Noin viikko aikataulusta jäljessä, mutta kumminkin... Ilmat eivät ole täällä olleet kovin kehuttavia, joten ehkä parempikin sitten näin, ensi viikolle käsittääkseni on jo luvattu parempaa säätä.

Otamme relaa mökin rauhassa ehkä noin viikon päivät ja joskus ensi viikon loppupuolella sitten lähdemme tapaamaan Pontuksen tytärtä Pirtaa! Tarinoiden ja kuvien perusteella taitavat olla aikalailla samasta puusta veistetyt...

Olen aika huonosti saanut nyt otettua kuvia, mutta koitamme korjata asiaa ensi viikolla ja latailla sitten muutamia uusia mökkiotoksia tännekin.

Lomasuunnitelmat uusiksi...

No niin, meni sitten lomasuunnitelmat uusiksi. Auton varaosa saapuu vasta torstaiksi ja sitä ennen meillä ei ole lupa ajella kuin pieniä matkoja ja tarkastella samalla koko ajan jäähdytysjärjestelmän mittaria. Mahdollinen lomamatka alkaa sitten aikaisintaan perjantaina. Siihen asti kökimme täällä kotosalla. Ehkäpä tästä hieman toipuneena saamme ajan hyödynnetyksi; pari pientä remonttihommaa odottelee tekijää ja ulkonakin olisi jotain maalattavaa vielä. Mutta tämä päivä taitaa mennä harakoille, Jussi palasi vasta äsken reissultaan auton kanssa ja minullakin on vähän hommat hakusessa, ei oikein osaa nyt toimia, kun innolla odotetut suunnitelmat meni mönkään... No, huomenna käymme touhuun uusin eväin, nyt otetaan vielä yksi ilta sitten lepiä. Harmittaa kuin "pientä oravaa", kuten isännällä on tapana sanoa tämän tapaisissa tilanteissa... hah, varsinainen "orava" koko päivä... P:kin on vähän ulalla, selvästi tänään olisi ollut jotain tekeillä, koska laukkuja ja reppuja on otettu esille, mutta eihän nuo emäntä ja isäntä olekaan lähdössä! Ja nyt se isäntä meni vielä hukkaan tuonne vessaan...

Viikonlopun satoa ja vastoinkäymisiä...

Ensimmäinen lomaa edeltävä viikonloppu meni siinä samalla kuin muutkin tavalliset viikonloput sitä ennen. Vasta sunnuntai-iltana aloin ymmärtämään, ettei huomenna tarvitse nousta töihin! Loistavaa, me kaikki ollaan yhdessä neljä viikkoa tästä eteenpäin! Leppoisaa yhdessä oloa, koirulin kanssa puuhailua ja vähäsen lomamatkailua, mikä sen parempaa rentoutusta töiden vastapainoksi...

Lauantaina pitkän lenkin jälkeen ajattelin, että nytpä on ihana ilma pestä pyykkiä ja tuulettaa vuodevaatteet, varsinkin kun olisi tarkoitus lähteä lomamatkalle. Kotiin on mukavampi palata kun paikat on vähän kunnossa eikä nurkat pursua likapyykeistä. No, minä reippaana tyttönä lähdin kohti makkaria ja puuhaa. Sivu silmästä luulin nähneeni, Pontuksen tepastelevan pihalle ja oletettavasti aurinkoa ottamaan. Nappasin peitot kainaloon ja pihalle minäkin. Katselin ja kuikuilin; missähän se kaveri nyt on, näinkö äsken oikein, tuliko se pihalle? No, ajattelin, sisälle taisi mennä takaisin. Vaan eikö mitä, portin toisella puolella seisoo tuttu terhakka kaveri, kuono ihan mullassa ja turkki kaiken maailman siemenissä, ja katselee minua säihkyvin silmin! Miten ihmeessä se siinä on!!!!???? Kaveri oli sitten keksinyt kukkapusikossa hiirtä jahdatessa, että sieltä aitalankkujen alitse pääsee naapurin puolelle! Toivottavasti P:n pienet aivosolut eivät kuitenkaan vielä yhdistäneet naapurin puolelle pääsyä siihen, että sitä kautta pääsee myös kauemmas maailmalle! Nyt on ostettava verkkoa ja tukittava tuo kapea kolo aitalankun ja kukkamullan välillä... Tämä kaveri on kyllä aika kapea laiheliini, mutta silti ihmettelen sen luikahtamista tuosta parin nyrkin kokoisesta aukosta. Toisenkin kerran kaveri lähti samasta kohtaa lipettiin, sen jälkeen joutui sisälle jäähylle. Hiiri taisi etsiä jonkin muun paikan sittemmin, koska enää ei ole kukkapenkki kiinnostanut eikä kaveri pihalta hävinnyt. Toivottavasti "karkuretken" muistokin häviää P:n mielestä, ettei keksi käyttää samaa konstia kun me ei olla vahtimassa...

Meidän oli tarkoitus lähteä tänään ajelemaan kohti Naantalia ja huomenissa kyläilemään Pontuksen emän luokse, mutta nyt on mutkia matkassa... Lauantaina automme jäähdytysjärjestelmä alkoi herjaamaan vuotoa ja koska se ei loppunut, vaikka sinne tänä aamulla lisättiin nestettä, päätti Jussi käydä varalta pikahuollossa näyttämässä ongelmaa. Sinnehän se sitten jäi se auto. Hotelliin ei ole huomiseksi enää vapaita huoneita, emmekä me tiedä vielä pääsemmekö tänään matkaan ollenkaan. Tämä olisi meidän ensimmäinen yhteinen "lomamatka" ja se näyttää nyt tyssäävän alkuunsa, huokaus...

Silla aikaa kun Jussi oli auto-ongelmaa selvittämässä, me P:n kanssa kävimme perinteisellä metsälenkillä läheisen järven rannalla. Eipä arvaisi miten vauhdikkaisiin ja vaarallisiin tilanteisiin voi törmätä ihan arkisessa suomalaisessa metsässä. Nimittäin koiran kanssa, joka vihaa oravia... No, pelitilanne tänä kesänä tähän mennessä: Pontus 1- oravat 2. Törmäsimme emme yhteen vaan kahteen kurreen, jotka selvästikään eivät olleet ihan nopeimmasta päästä! Jälkimmäisen päälle astuin melkein minäkin. En tiedä ihan tarkkaan mitä tapahtui, koko episodi oli ohi viidessä sekunnissa, mutta sormista lähti nahkaa kun yritin jotenkin harhauttaa P:tä huomaamasta mokomaa naksuttelijaa, turhaan. Olin itsekin hämmästynyt, miten kova ääni voikaan lähteä näinkin hiljaisesta ja rauhallisesta ihmisestä, ja keskellä metsää, jossa tarkoitus kai olisi nauttia luonnon rauhasta...?Kummatkin kurret pääsivät onneksi ajoissa puihinsa turvaan ja minä säästyin tunnontuskilta. Ainakin tällä erää. No, sydämet tykytellen hipsimme sitten kotiin ja odottelemme täällä nyt tuomiota auton kunnosta...

KESÄLOMA ALKAA!

Nyt alkaa meidän koko perheen kesäloma! Minulla on tänään vipa työpäivä ennen 4 VIIKON lomaa, luksusta! Ei olekaan vuosiin ollut näin pitkää lomaa.
Voipi olla, että muutama päivä kestää itse kullakin totutella siihen, että kaikki on yhdessä 24/7... Pontus on varmasti ainakin ihmeissään, että nytkö mun pitää vahtia KOKO päivä KUMPAAKIN, huh mikä urakka!
Viikonloppu olisi tarkoitus nukkua univelat pois ja sitten maanantaina suunnistamme kohti Naantalia, jossa aiomme yöpyä ihan hotellissa, jännää! P ei ole tainnut ennen nukkua hotlassa, enkä minä Naantalissa! Tiistaina matkaamme Turkuun kyläilemään Pontuksen emän Lindan luokse. Mamma ei olekaan nähnyt pienokaistaan sitten vauva-ajan eli seitsemään vuoteen, mahtaa olla kuripitoa tiedossa;)
Sitten suunnistamme rannikkoa pitkin kohti Kokkolaa mumin ja ukin luo. Ja heti kun vain pääsemme: MÖKILLE! Siellä ovat tilukset olleet monta kuukautta ihan vahtimatta, paljon puuhaa edessä!
Niin, että työntäyteinen loma P:llä=)
Jossain vaiheessa lähdemme myös käymään Raahessa; siellä asustaa Pontevan morsmaikku Silva ja ainakin yksi tyttäristä, Pirta, jota menemme tapaamaan myös. Varsinaista sukulointia tiedossa!

Ja kuinkas sitten kävikään, sen näemme seuraavassa jaksossa...

Heippa isännänkin puolesta

Olemme olleet  P:n kanssa kotosalla noin puoli tuntia päivälenkin jälkeen. Ulkona oli kuumaa ja jännittävää koska kohdattiin uusi koiruus. - Sitä piti ensin hieman tarkkailla ja tutkailla, koska eihän sitä tiedä millainen kaveri on kyseessä jos ei asiasta ota ensin asianmukaisesti selvää:

Ihan mukava tyttö oli kyseessä. Lieneekö uuden tuttavuuden luoma jännitys vai mikä mutta nyt väsyttää:

Tällaista tänään. Jatkossa Leena varmastikin hoitelee tätä blogia siitä päävastuullisena mutta tulen toisinaan raapustamaan merkintöjä tänne minäkin.

Hei vaan kaikki!

Tämä on Pontus Pusselin koirablogi. Pontuksen elämästä täällä kirjoittelee Pontuksen emäntä Leena. Vierailevana kirjoittelijana piipahtaa toivottavasti myös isäntä Jussi.
Tervetuloa lukemaan!
terveisin Leena