Istuskelimme eilen illalla olohuoneessa ihan tyypilliseen tapaan katsellen maanantain poliisisarjaa televisiosta. Minä sohvalla, P sylissä ja sikeässä unessa, J istui tyynyllä lattialla. Yhtäkkiä olohuoneen hyttysverkot heilahtavat ja sisään tepsuttelee ISO siili. Noh, pyydän J:tä nappaamaan P:n ja pojat siirtyvät sissukseen makkarin puolelle ja ovi kiinni, minä hiljalleen jutellen ohjaan sivistykseen pariin eksyneen piikkipallon takaisin ovesta ulos. Onneksi suihkuhuoneen ovi oli kiinni, kaveri olisi varmasti luikahtanut sinne piiloon. Tilanne oli ohi pikemmin kuin oikeastaan toivoin, siili tepsutteli hiukan liukastellen terassin kautta puskien alle piiloon ja katosi. Olisi ollut ihana vähän katsella ja jutella siilivieraalle. Ehkä olisin saanut selville onko se herra vai rouva... ja olisi voinut tarjota vieraalle hiukan evästä!Kuinka terhakkana P haistelikaan sitten siilin tassun jälkiä olohuoneen nurkasta! Varsinainen vahtikoira, toinen vaan nukkuu sikeitä kun metsäneläin hyökkää meidän kimppuun=DDD 
P yritti saada vainua kiertelemällä pitkin olohuonetta ja tuijotteli tuohtuneena ja puuskahdellen vuoroin ikkunasta ulos, vuoroin meitä, että päästäkää mut ulos jahtaamaan! Himmailimme kuitenkin sisällä jonkin aikaa ennenkuin päästin P pihalle. Mahtoikohan tuo vieras olla sama, jonka tapasimme aiemmin kesällä hopeapajun alla... toivottavasti tulee vielä joskus tervehtimään meitä uudestaan... Maahan unohtuneen grillin suojapeitteen alta löytyi iso sammakko, se ei todellakaan ollut yhtä söpö kuin illan ensimmäinen vieras... yök. Se kaveri oli niin tokkurassa, että jouduin ottamaan lapion ja siirsin sen aidan toiselle puolelle niittykasvien äärelle, ja sinne se jäi pötköttämään.
Kävimme viikko sitten lääkäritädillä tuon edelleen tihrustavan silmän takia. Saimme uusia tippoja silmään ja korvassakin oli sitten pitkästä aikaa hiivaa ja siihen tuli pitkä tippakuuri. Mahtaako tämä olla nyt keväisten antibioottikuurien ansiota tämä hiivakorvaisuus, en tiedä. Tavallaan toivottavasti, huonompi vaihtoehto olisi, että P on kehittänyt jonkin uuden allergian. No, käymme nyt tippakuurit läpi ja katsomma myöhemmin miten sitten käy. Tarkistuskäynnille menemme varmaankin sitten lomien jälkeen. Massu ainakin on toiminut edelleen ihailtavasti! Ja ruoka maistuu hyvin. Joten, ei hötkyillä.Viime viikon helteet saivat kaverin selvästi hiljaisemmaksi, enimmäkseen ollaan nyt lepäilty ja oltu sissukseen, ehkä tuo korvien ja silmän jatkuva rassaaminen masentaa, tiedä häntä mitä siellä pikku pääkopassa tapahtuu... Ulkona ollaan edelleen aivan reippaita, ettei mitään suurempaa huolta. Totuus kuitenkin on jo se, että P on 8v. eikä tuosta nuorene, kunhan vaan saataisiin pidettyä status quo mahdollisimman pitkään. Vasemmassa silmässä on kuulemma hiukkasen kaihin alkua, joten sitäkin täytyy sitten alkaa seuraamaan. Voisi olla paikallaan hankkia P:lle Aktivait-koiravitamiinia, jotta pysyis tästäkin eteenpäin pirteenä ja ihanan rasittavana!!!
