Meidän pienessä perheessämme muistellaan nyt tänä vuonna maailman parasta pientä miestä, joka muutti meidän kahden, ja aika monen muunkin ihmisen elämää. Pienen pieni, suuren suuri, kultaistakin kalliimpi sydän on poissa. Mutta ei koskaan unohdu.
Hän opetti meille mitä aito rakkaus on. Kiitos.
2 kommenttia:
Meidän Eemeli hiihteli pois muutama päivä sitten ja löysin tämän blogin vasta nyt. Hyvinkin samankaltaisen tarinan kirjoitteli meidänkin pusseli. Nyt ollaan hetki hiljaa ja sitten pusselijahtiin mutta taitaa olla vaikea löytää Suomesta?
Kalle P.
Hei vaan Kalle!
Huomasin kommenttisi vasta äsken. Kiitos siitä. En ole juurikaan pystynyt käymään täällä katsomassa kuvia ja lukemassa tekstejä, ikävä on edelleen ja Ponteva on ajatuksissa melkeinpä joka päivä. Osanotto teidän perheen suruun. Ehkäpä jonain päivänä uusi kaveri, ihan minkä rotuinen vaan, tupsahtaa maisemiin ja vie sydämen! Mekin tässä jo haaveillaan, että ehkäpä ensi kesänä...
Rauhaisaa syksyä!
Leena
Lähetä kommentti